Elämää ilman leipää

Turkkilaista jogurttia, suomalainen syysomena ja punaisia viinimarjoja, päällä 1-2 tl juoksevaa hunajaa

Turkkilaista jogurttia, suomalainen syysomena ja punaisia viinimarjoja, päällä 1-2 tl juoksevaa hunajaa ja jogurtin seassa 1 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä.

Vietin isän luona kolme viikkoa ja puolet ajasta meni keskustellessa hyvistä ruokailutottumuksista ja siitä, mitä kannattaa syödä ja milloin. Haastoin isää kokeilemaan olemaan kuukauden tai kaksi ilman leipää, pastaa, perunaa tai riisiä, mutta valitettavasti isä ei ottanut haastetta vastaan tällä kertaa. Tekosyyt vaihteli perinteisestä ”Mitä mie sitten syön, jos en syö leipää?” muihin ihmisiin vetoamiseen (”En mie nyt voi, kun ihmisiä lappaa katsomassa pentuja ja vieraitakin on tulossa, niille pitää olla leipää”) ja vanhoihin tapoihin: ”Metsässä kuuluu paistaa makkaraa ja syödä eväät.” Puhumattakaan siitä miten hankalaa on laittaa ruokaa vain yhdelle ihmiselle tai miten kallista ruoka nykyään on. Kaksi jälkimmäistä väittämää eivät olleet isän suusta vaan sellaisia, jotka olen ehtinyt kuulla jo pariin otteeseen useammalta muulta taholta.

Turkkilaista jogurttia, suomalainen syysomena, itsetehtyä mysliä ja päällä 1-2 tl juoksevaa hunajaa

Turkkilaista jogurttia, jonka seassa 1 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä, suomalainen syysomena, itsetehtyä mysliä (ohje tulossa myöhemmin) ja päällä 1-2 tl juoksevaa hunajaa.

Tulin miettineeksi, että eihän se nyt oikeasti niin vaikeaa ole. Ensinnäkin leipää harvemmin edes kaipaa, kun sen jättää pois ja korvaa kunnollisella ruualla. Ja jos kaipaa, niin sitäkin voi tehdä itse vähän fiksummista ainesosista kuin valkoinen jauho ja hiiva. Jokin aika sitten tekemäni gluteeniton syysleipä on varsin mainio esimerkki aiheesta.

Yleensä  vieraillekin kelpaa se, mitä pöytään laitetaan, jos ruokarajoituksia ei ole. Minäkin juon kahvia ja teetä, jos niitä tarjotaan, kun käyn jossain, vaikka en yleensä juo kumpaakaan oma-aloitteisesti kuin kerran tai pari vuodessa. Enkä edes valita, koska sekä kahvi että tee on ihan hyvää, vaikka en käytäkään niitä säännöllisesti. Nykyään joudun usein kyllä kohteliaasti kieltäytymään muista tarjouksista, koska pöydässä yleensä on joko pullaa tai leipää. Yleensä syön myös ennen kuin lähden kylään, niin ei tarvitse syödä nälkäänsä.

Mitä metsäreissun eväisiin sitten tulee, ehdotin, että mitäs jos söisit kunnon aamupalan ennen lähtöä ja jos on nälkä, niin paistaisit sitten makkaran metsässä vielä? Leipä jäisi pois, päivä alkaisi pirteämmin proteiinipitoisella aamupalalla ja uskallan väittää, että olo olis kaikin puolin muutenkin parempi myös iltapäivällä.

Turkkilaista jogurttia + mansikoita ja mustikoita (kuva tältä kesältä).

Isän luona ollessani aloitin aamuni paistamalla pari kananmunaa ja 4-5 siivua meetwurstia tai 3-4 siivua paahdettua kinkkua pannulla sekaisin. Meetwursti ei ehkä ole ihanteellisin proteiinin lähde mm. suolaisuutensa ansiosta, mutta aina välillä tulee kausia, jolloin tulee syötyä pari pakettia meetwurstia ja sitten se taas jää pitemmäksi aikaa pois ruokalistalta. Yhtä kaikki, tuon lisäksi kun juo vettä ja syö päivittäiset vitamiinit, niin seuraavan kerran on nälkä vasta joskus 4-5 tunnin päästä. Sitten voi syödä taas jotain oikeaa ruokaa (tällä hetkellä jääkaapissa on äidin tekemää kaalilaatikko ja eilen tekemääni punajuurikeittoa). Toki jokainen on yksilöllinen, ja jollekin nälkä tulee nopeammin kuin toiselle, mutta ruokavalinnoilla pystyy vaikuttamaan siihen yllättävän paljon. Keho tottuu ja mukautuu.

proteiinipitoinen aamupala

Mitä taas ruoanlaiton vaikeuteen ja ruoan hintaan tulee, on jälleen kyse siitä, miten elämänsä priorisoi. Toki kaupan valmisruoat on nopeita valmistaa ja niihin tottuneen suussa varmaan makukin on ihan hyvä, mutta kun jatkat muutaman kuukauden tai vuoden samalla linjalla, huomaat aika äkkiä, että olet todennäköisesti kerännyt muutaman ylimääräisen kilon vararenkaaseen, ruokalaskut on taivaissa, on nälkä vähän väliä, väsyttää – ja kun tätä jatkuu jonkun aikaa, kierre vain pahenee. Verensokeri hyppelee miten sattuu ja johtaa pahimmillaan diabetekseen, mutta yleensä vähintään mielialanvaihteluun ja äkkipikaisuuteen (olen jo jonkin aikaa miettinyt tekeväni itselleni paidan, jossa on teksti ”I’m sorry for the things I said when I was hungry”, eli ”Olen pahoillani asioista, jotka sanoin ollessani nälkäinen”).

Miten jaksat töissä tai koulussa? Jos väsyttää koko ajan, vaikka nukkuisitkin keskimäärin seitsemän tai kahdeksän tuntia yössä, jotain on pielessä. Ruokavaliomuutos on hyvä askel parempaan suuntaan. Sanonnat ”hyvä ruoka, parempi mieli” ja ”olet mitä syöt” sisältävät molemmat totuuden – olkoonkin, että ensimmäistä käytetään mainostamaan juurikin valmisruokia ja jälkimmäiseen ainakin jossain vaiheessa liitettiin vahvasti kasvissyönnin puoltaminen.

Laskin huvikseni myös ruokalaskun osuuden, kun käytiin isän kanssa kaupassa. Minun osuus oli n. 15 euroa ja sisälsi kahden ja puolen tai kolmen päivän ruuat kahdelle ihmiselle. Isän osuus oli muistaakseni lähemmäs 30 euroa ja siinä oli lähinnä eväsleivät parille päivälle ja muutama muu asia. Sesonkia seuratessa pääsee huomattavasti halvemmalla, ja jos satsaa lihassa määrän sijasta laatuun, niin sekin tasaa ruokalaskua jonkin verran. Itse tehty ruoka tulee myös lähes poikkeuksetta halvemmaksi kuin valmisateriat, ja plussana on vielä terveellisempi sisältö kuin valmisruuissa.

Kuitenkin, jos näet vaivaa ruoan eteen, se heijastuu hyvin todennäköisesti myös muuhun elämään. Jos arki on kiireellinen ja tuntuu ettei ruoanlaitolle ole aikaa, yritä löytää yksi päivä viikosta, jolloin on mahdollista tehdä vaikka kaksi ruokaa kerralla ja säilöä ne joko jääkaappiin tai pakastimeen. Tai haasta/maanittele/pyydä puoliso ja/tai lapset auttamaan, tavoitteena koko perheen hyvinvointi. Kun käytät muutaman tunnin viikossa ruonlaittoon, se maksaa itsensä takaisin monin tavoin, sekä rahallisesti että ajallisesti.

Säilöminen pätee myös silloin, kun laittaa ruokaa yhdelle ihmiselle. Tee isompi satsi, jaa se aterioihin ja säilö joko pakastimeen tai jääkaappiin. Silloin ei välttämättä tarvitse syödä samaa ruokaa monta päivää peräkkäin, jos sen kokee ongelmaksi. Tee kaksi ruokaa ja vaihtele niitä viikon ajan.

Tästä tuli nyt vähän pitempi postaus ja hukkasin aasinkin varmaan useampaan otteeseen, mutta olkoon. Toivottavasti tästä on hyötyä jollekulle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s